12.2. Shanghai
Tänään oli meidän viimeinen koko päivämme Kiinassa, pari viikkoa on mennyt toisaalta nopeasti, toisaalta lämpöä odotellen. Täällä olomme aikana on uusia kiinalaisia ehtinyt syntyä jotain 700.000 kappaletta. Tänään kävelimme pieniä kujia pitkin aina kun se oli mahdollista ja saimme kuvan vähempiosaisten shanghailaisten elämästä eikä se ole kovin hääppöinen: koti on yleensä pieni, rähjäinen betonikoppi eli yksi huone, jossa ei ole mitään lämmitystä ja vesipiste on kadulla samoin kuin keittiö. Osa näistä ihmisitä näytti todella apaattisilta ja laahusteli kadulla toppaisissa yövaatteissa. Heille kommunismin jalo ajatus tulojen jakautumisesta on vain kaukainen haave. Toisaalta kauppakadulla ja The Bundilla käveli runsaasti hyvätuloisia. Näkemistämme kiinalaisista huomioimamme seikka on, että kauniita ihmisiä näkee harvoin ja niistäkin suurin osa telkkarissa. Oppaamme Andy kertoi, että parikymmentä vuotta sitten kiinalaisen naisen aviomiehenvalintakriteeri oli, että hänellä on valtion virka. Tänä päivänä valintakriteeri on asunto ja auto. Jussi luuli, että täällä kauniilla naisilla on hyvä automaku kun ajelevat Jaguarilla, BMW:llä tai Bentleyllä mutta totuus on, että heidän on onnistunut löytää "unelmiensa" mies - ei siis väliä vaikka hän olisi lihava, vätyksennäköinen mammanpoika - hänellä on asunto ja auto.
11.2. Shanghai
Tänään oli vuorossa etsiä suorin reitti lähimmälle metroasemalle ja kaupunginmuseoon tutustuminen. Metroasema löytyi kohtuullisen helposti ja lippukoneista löytyi englanninkielinen valikko, joten kokeilimme lipun ostamista. Se oli helppoa ja kyyti halpaa: matkaa lentokentälle on kuulemma n 30 km ja lippu maksoi 6 yania per nenä eli n 75 centtiä. Matkallemme oli paikallinen tori, jossa myytiin kaikenlaisia kaloja, käärmeitä ja sammakoita yms muuta erikoista ja osuimme paikalle juuri kun moottoripyöräpoliisi tuli selvittämään auton ja perävaunullisen polkupyörän kolaria. Poliisi otti kuvia ja kolarin selvittely sujui ilman suurempia tunteenpurkauksia. Museokin löytyi mutta valitettavasti sinne oli niin pitkä jono, että jaksaneet jäädä jonottamaan. Ohitimme myös pari hyvin länsimaalaista ilmiötä (kuitenkin kiinalaisin maustein): Wi-Fi -mahdollisuuden = puhelinkoppi ja pizzeria - pizzalähetit ajavat sähkökäyttöisillä polkupyörillä. Kävelykatu, The Bund ja markkinat olivat edelleen mustanaan väkeä, joten vähän ahdisti liikkua siellä. Markkinoiden lähelle oli tullut ruokakauppiaita kadulle ja parilla oli myynnissä kokonaisina paistettuja munia, joissa oli poikanen sisällä - haju ei ollut miellyttävä.
10.2. Shanghai
Ensimmäinen hotelli Kiinassa, jonka huonehintaan kuuluu aamupala. Innokkaina lähdimme heti klo 8 kohti aamiaishuonetta ja odotimme mielenkiinnolla mitä kuului luvattuun mannermaiseen aamiaiseen. Silmissä vilkkuivat munat ja paahtoleivät yms ja tietenkin vähän petyimme kun saimme haaleaa, suolatonta riisivelliä, pari raa´an näköistä sämpylänoloista juttua ja yhden keitetyn kananmunan per nenä. Enemmän kiinalainen kuin mannermainen aamupala mutta ei pidä valittaa. Katsoimme aamu-uutiset (kiinaksi) ja näimme kuinka jo yöllä alkoi paikkojen siivous. Kaduilla oli roskaa ilotulitteista yms niin paljon, että keräsivät sitä hakuormaajalla. Klo 10 lähdimme kävelylle ja ajattelimme, että onkohan mikään paikka auki näin uudenvuoden päivänä ja olemmeko yksin liikkeellä. Poikkesimme ensin markkinoille ja iloksemme totesimme paikan olevan auki ja saimme ostettu tuliaisia ja Jussi osti itselleen kellon. Markkinoilla oli melkoisesti väkeä ja päätimme käydä joku toinen päivä uudelleen, että mahdumme kävelemään ja näemme paremmin. Mutta The Bundilla sitä vasta väkeä olikin, samoin kävelykadulla - on ilmeisesti Se Juttu Shanghaissa uuden vuoden päivänä. Tuntui että ainakin miljoona kiinalaista oli liikenteessä Shanghain 17 miljoonasta asukkaasta. Näimme vain kourallisen turisteja. Poikkesimme myös avoinna olleeseen kirkkoon - luultavasti anglikaaninen - mutta emme jaksaneet odottaa kirkonmenojen alkua. Lähtiessämme pappi toivotti meille hyvää uutta vuotta.
9.2. Shanghai
Eilen illalla nautitun runsaan illallisen vuoksi riitti aamulla pelkkä banaani aamupalaksi. Kun olimme puolilta päivin lähdössä kohti uutta hotellia, tuli norjalainen pariskunta vastaan ja kertoivat, että ovat juuri lähdössä lentokentälle mutta mitä todennäköisimmin joutuvat vaihtamaan New Yorkin lentonsa Chigagoon tms. Säätiedotus on luvannut New Yorkiin lumimyrskyä ja jo nyt on ilmoitettu tuhansista perutuista lennoista. Matka uudelle hotellille oli helppo koska matkaa oli ehkä 3 km ja keli oli kuiva ja kohtuullisen lämmin. Siirryimme selvästi pois turistialueelta: ei hotelleja, ei hienoja kauppoja vaan pääosin asuintaloja. Päästyämme hotellille, kävimme läheisessä kaupassa tarkastamassa valikoiman ja hintatason. Heti aulassa oli paljon ihania herkkuja mutta vastustimme kiusauksen. Joka puolella on kauppoja ja ravintoloita suljettu kiinalaisen uuden vuoden takia (tänään on aatto). Kaupan vieressä onneksi oli yksi ravintola auki ja saimme ruokaa: possu oli hyvää mutta nuudelit eivät niinkään. Ruokailun kuitenkin pilasi se, että moni poltti tupakkaa. Tässä hotellissa on ilmainen netti, huoneessa yhteys ei toiminut, joten kokeilimme aulassa. Ehdimme jo epäillä, että koneessa on jotain vikaa mutta tunnelma nousi kattoon aulassa kun jälleen pääsimme netin ihmeelliseen maailmaan. Ja kun yhteys oli saatu aulassa, onnistui se sen jälkeen myös huoneessa. Taina ei tietenkään jaksanut valvoa, että olisimme nähneet ilotulitukset mutta valtavan paukkeen kuulimme hotellihuoneeseenkin. Se oli niin kova, että Taina heräsi vähän ennen puolta yötä siihen, vaikka oli syvässä unessa ja korvatulpat korvissa.
8.2. Shanghai
Koska emme eilen päässeet nettiin, oli tänään yritettävä uudelleen ja jätettävä sovittu yhteiskäynti museossa väliin. Yritimme taas Apple Storen yhteyttä mutta koneemme ei suostunut yhdistämään. Burger Kingin ilmaiseen nettiin se olisi mennyt kuten eilen Mäkkärin mutta olisi pitänyt olla kiinalainen kännykkänumero että yhteys olisi muodostunut. Onneksemme yksi Applen työntekijä, joka muuten puhui todella hyvää englantia, armahti meitä ja aukaisi yhden heidän koneensa ja pääsimme lukemaan sähköpostin ja tarkistamaan uuden hotellin tarkan sijainnin huomista siirtymistä varten. Kävimme haukkaamassa pienen suolaisen ja pötköttelimme hotellille kunnes oli aika lähteä yhteiselle päätösillalliselle. Skotilla oli synttärit ja ryhmän vetäjä Andy oli ostanut kakun, jossa oli todella paljon kermantyyppistä päällä, ainakin 5 senttiä. Ruoka oli taas Jussin mielestä hyvää, Tainalle oli vähemmän vaihtoehtoja mutta näytti siltä, että nyt muutkin olivat käyneet syömässä sillä ruoka riitti vähän paremmin kuin edellisellä yhteisruoalla ja kun oli vielä kakku, niin maha oli täynnä. Ruokailun jälkeen lähdimme katsomaan kiinalaista akrobaattishowta, joka oli viimeinen yhteisjuttu. Show oli ihan ok mutta alkupään esiintyjät olivat nuoria ja virheitä sattui - jäi maku että meidät vietiin ilmaiseen esitykseen, jossa nuoret akrobaatit pääsevät harjoittelemaan esiintymistä. Onneksi viimeinen numero pelasti tilanteen. Se oli Kuolemanpallo, jossa ajetaan moottoripyörällä. Ensin näytti, että eihän tämä mitään, onhan tätä nähty Suomessakin mutta kun moottoripyörä toisen jälkeen meni sisään, alkoi homma näyttää mielenkiintoiselta. Lopulta pienessä pallossa ajoi 5 moottoripyörää ensin ympyrää ja sitten sikin sokin - vaikuttavaa! Sanoimme hotellilla heippa kaikille ja kun muut lähtivät vielä juhlimaan skotin synttäreitä parilla oluella, me kävimme ottamassa kuvia The Bundilta (= iso rantakatu joen varrella). Tänään satoi taas lunta ja Andy sanoi, ettei muista nähneensä yhtenä talvena näin paljon lunta. Luimme uutisista, että on kylmin talvi Kiinassa 40 vuoteen - että silleen...
7.2. Suzhou - Shanghai
Aamulla satoi vettä, joten emme lähteneet suunnittelemallemme lenkille vaan Taina kävi läpi kaikki parina edellisenä päivänä otetut kuvat, poisti tarpeettomat ja nimesi loput. Puolilta päivin lähdimme bussilla kohti Shanghaita. Otimme hotellilta kyytiin toisen ryhmän kun eivät saaneet taksia ja veimme heidät juna-asemalle. Alkumatka meni hyvin mutta Shanghain päässä oli jo melkoinen ruuhka. Bussikuskilla oli sikatörkeä: likasi Jussin rinkan, pudotti meidät parin sadan metrin päähän hotellista ja jätti Jussin oven väliin kun Jussi meni etsimään käsinettään. Vanhempi rouva huomasi hotellissa, että hänen reppunsa jäi bussiin, joten bussikuski joutui palaamaan - ihan oikein sille. Muut lähtivät myöhemmin illalla yhdessä syömään ja jokiristeilylle (jossa oli kuulemma ollut sikakylmää) mutta Taina ei jaksanut odottaa niin pitkään vaan lähdimme heti syömään. Vesisade oli muuttumassa lumisateeksi eikä ollut kovin kiva lähteä liikkeelle mutta hotellissamme ei ollut ilmaista nettiä, niin oli pakko. Yritimme kaikista paikoista mitä Andy suositteli: Apple Store, kauppakeskus, Mäkkäri ja uudelleen Apple Store mutta emme onnistuneet. Huomenna uusi yritys. Illan mittaan tuuli ja lumisade voimistuivat ja olimme tyytyväisiä ettemme lähteneet risteilylle. Muutenkin täällä on joka paikassa kylmä, niin kaupoissa kuin ravintoloissakin; ovet ovat auki tai vain sellaiset läpyskät edessä ja useimmiten ei mitään lämmitystä. Odotamme kovasti että pääsemme taas vähän lämpimämpään.
5.-6.2. Xi´an - Suzhou
Aamulla kävimme yhdellä maailman parhaiten säilyneistä kaupunginmuureista. Muurin pituus on n. 14 km ja sen olisi kevyesti ajanut ympäri vuokrattavalla polkupyörällä, joka on varmasti suosittu juttu kesäaikaan. Pidimme 40 yanin (n 5 e) pääsyhintaa muurilla kävelystä vähän kovana mutta sinänsä muuri oli vaikuttava. Muurin juurella oli paikallinen tori, joka valitettavasti ehti loppua ennen kuin pääsimme alas. Lähdimme puolilta päivin bussilla 30 km päähän katsomaan Terrakottasotilaita. Ennen museoon tutustumista söimme lounaan paikallisen maanviljelijän luona, missä oli taas yhtä kylmä kuin ulkona. Matkalla näimme kaukaa Kiinan ensimmäisen keisarin haudan, joka on edelleen avaamatta. Hän oli se heppu, joka teetti Terrakottasotilaat. Valitettavasti ne tuhottiin jo n 100 vuotta tekemisensä jälkeen. Terrakottasotilaat löydettiin uudelleen v 1974 ja kesti 5 vuotta ennen kuin muutama niistä saatiin kasaan, niin palasina ne ovat. Uusin teknologia on todistanut, että jokaisella sotilaalla on uniikit kasvot. Haudan ja Terrakottasotilaiden välillä on 1,5 km ja muutenkin alue on valtava ja se on otettu museon haltuun ja siitä syystä osa maanviljeijöistä on joutunut luopumaan ammatistaan ja laittavat nyt turisteille ruokaa tai vastaavaa. Suurin osa sotilaista on vielä kaivamatta esiin, sillä kiinalaiset odottavat uutta tekniikkaa, jolla terrakottasotilaiden värit yms saadaan säilytettyä. Retken ehdottamasti tähän mennessä mieleenpainuvin liikkumismuoto oli yöjuna Xi´anista Suzhouhun, matkaa oli 1400 km ja se kesti n 16 tuntia. Nukuimme vaunussa, jossa oli 6 sängyn "loosit" ja looseja taisi olla kymmenen - ei mitään verhoja tms mutta valot sammuivat klo 22 ja samalla tuli hiljaisuus, joten nukuimme kohtuullisen hyvin. Samassa loosissa matkustivat kanssamme chileläiset Constanza ja Pablo, joita kiinnosti kovasti suomen kieli. Sekä rautatieaseman että junan vessa olivat melko järkkyjä mutta olemme taas kokemusta rikkaampia. Olimme hotellilla vasta klo 13, pidimme tunnin levon ja sen jälkeen lähdimme syömään läheiseen ravintolaan. Saimme maistella erilaisia makuja, valitettavasti annokset olivat liian pieniä 15 hengen jaettavaksi, että aina joku jäi ilman. Suzhoun nähtävyydet ovat pääosin puutarhoja ja ruokailun jälkeen oli vuorossa niistä merkittävin eli Master of Nets Garden. Tästä nähtävyydestä emme mielestämme kostuneet mitään: kylmiä huoneita ja lampi jonka ympärillä oli kivipuutarha. Kesällä olisi varmasti ollut jotain näkemistä. Läheinen leipomo oli kiinni tulevan kiinalaisen uudenvuoden takia, joten aamupalan etsiminen oli työn takana; saimme pari banaania ja jotkut sämpylät, onneksi lähdemme huomenna kohti Shanghaita jossa on enemmän valikoimaa.
4.2. Peking - Xi´an
Eilinen ainakin tuhannan portaan kiipeäminen ja laskeutuminen tuntui molemmilla pohkeissa vaikka olemme kävelleet kiitettävästi. Tänään oli ohjelmassa Tiananmenin aukio ja Kielletty kaupunki ja koska ne olivat melko lähellä hotelliamme menimme paikallisbussilla pari pysäkinväliä. Tianinmenin aukio on yksi maailman suurimmista aukioista, johon mahtuu n puoli miljoonaa ihmistä mutta silti se luodaan lumesta käsivoimin. Aukion keskellä oli Maon mausoleumi, johon pääsee tutustumaan vain harvoin. Kuulemma Mao makaa siellä kristalliarkussa mutta esim oppaamme ei ole häntä koskaan nähnyt. Aukion toisesta päästä alkaa Kielletty kaupunki, joka kattaa 74 hehtaaria. Portteja ja pihoja oli monta ja jokaisesta oli tarina kerrottavana, joten olimme vasta puolessa välissä kun varattu aika oli käytetty emmekä ehtineet vierailla varsinaisissa asumistiloissa koska halusimme syödä ennen lentokentälle lähtöä. Vähän erikoista oli, että suurin osa rakennuksista oli puuta, sillä luulisi että kun ne ovat pari kertaa palaneet, olisi järkevää rakentaa uudet kivestä. Tänäänkin ilma oli aurinkoinen, mutta hyytävän kylmä, joten onnittelimme itseämme kerrospukeutumisesta sekä tuulenpitävistä päälivaatteista kun osa hytisi liian heppoisissa vaatteissa. Kävelimme takaisin hotellille ja olimme tyytyväisiä että tässä hotellissa lämmitys toimi erinomaisesti. Matka kentälle, varsinainen lento sekä matka hotellille meni hyvin mutta olimme vasta yhdeksän aikaan perillä. Hotelli ei ollut kovin tasokas mutta kohtuullisen lämmin.
3.2. Peking
Eilen hankkimmme munamakkarasämpylät maistuivat yllättävän hyvältä kahvin ja teen kanssa. Lähtö kohti Kiinan muuria oli sovittu kahdeksaksi mutta kun pääsimme alas, oli osa vasta nauttimassa läheisestä leipomosta hakemaansa aamupalaa, joten lähdimme parikymmentä minuuttia sovitusta. Jussin Hong Kongissa katsoma säätiedotus piti valitettavasti paikkansa ja tänään satoi lunta ja näkyvyys oli heikko. Matka kesti pari tuntia ja toivoimme sateen menevän ohi mutta turhaan. Kun pääsimme perille, oli parkkipaikan auraus menossa: 4 paikallista työntelivät lunta harjanvarteen kiinnitetyllä vanerinpalalla mutta näytti toimivan. Osa osti liput köysirataan mutta me päätimme reippailla. Alku meni hyvin mutta jo puolessa välissä Taina puuskutti niin, että Jussi ajatteli, että kohta käy niin kuin hiihdossa että norjalaiset menevät ohi. Hiki vain valui pitkin otsaa mutta Taina punnersi huipulle ennen norjalaisia. Saavuimme tornille 10, kävelimme tornille 14, jonne köysirata tuli, sitten takaisinpäin aina tornille 7 ja sitten alas. Rehellisesti täytyy sanoa, että harmitti todella kun näkyvyys oli surkea - emme nähneet kovin pitkälle emmekä saaneet kuvia. Muurilla kävellessä sai vähän varoa askeliaan lumen takia mutta näimme monta miestä harjaamassa lunta pois niin muurilta kuin rappusista. Kaikki muut nukkuivat paluumatkalla paitsi me ja eläkeläisnainen; Jussi tosin väitti, että Taina ja vanhempi nainen torkkuivat mutta emme kumpikaan myönnä. Osa lähti vielä illalla katsomaan Kung Fu showta mutta me jätimme väliin.
2.2. Peking
Henkilökunta olisi tuonut aamupalan huoneeseen mutta halusimme mennä alas, että saisimme edes osan aamiaisesta lämpimänä eli itse paistamamme munat. Yllätykseksemme olivat jo lämmittäneet huonetta etukäteen, joten kaikki oli kohtuullisen hyvin. Herrasmiehenä Jussi otti Tainalta ylimääräistä painoa omaan rinkkaansa ennen kuin lähdimme kävelemään kohti China Express -tapaamishotellia. Lähdimme taittamaan 5 kilometrin matkaa yhden pysähdyksen taktiikalla ja se piti: pysähdyimme kerran nauttimaan kahvia ja teetä edullisimmassa paikassa eli Mäkkärissä. Istumapaikkaa sai etsiä hetken sillä ruokailijoiden lisäksi paikkoja varasivat nukkujat - täällä on ihan ihme meininki, että nuoret nukkuvat keskellä päivää Mäkkärissä - mikseivät nuku kotona? Tänäänkin oli kuulas, aurinkoinen ilma mutta koska ei tuullut kuten eilen, niin Tainalle tuli matkalla kuuma. Matkalla meille tuli juttelemaan "opiskelija", joka olisi mielellään jutellut kanssamme teekupposen ääressä. Onneksi meitä oli varoitettu, että heidän mukaansa ei kannata lähteä, sillä teelle tulee hintaa pari sataa amerikan dollaria. Illalla oli kokoontuminen ja meitä oli täysi ryhmä eli 15 henkeä, joista 7 on norjalaisia (3 eri ryhmää), 2 Chilestä, 2 USAsta, 1 Kanadasta, 1 Skotlannista ja me Suomesta sekä tietenkin kiinalainen vetäjämme Andy. Suurin osa on nuoria, 3 on kolmekymppisiä, me ja pari eläkeläistä - naisia 7 ja miehiä 8 eli oikea sekaryhmä. Kävimme läheisessä kauppakeskuksessa ja omituista oli myyjien määrä; niitä oli joka hyllyn päässä ilmeisesti auttamassa ostajia. Saimme kohtuuhintaan aamupalasämpylät, banaanit ja mehut - n. 26 yania.
1.2. Peking
Aamupalalle piti mennä ulkokautta ja aamiaishuoneessa oli yhtä lämmintä kuin ulkona eli kylmää - samat lasiovet kuin hotellinkin puolella eikä lämmitystä ennen kuin pyysimme. Kuitenkin erikoisinta oli, että luvattua aamiaisbuffetia ei ollut valmiina vaan se tehtiin odottaessamme ja jouduimme itse paistamaan haluamme munat. Tänään paistoi aurinko ja ilma oli kirkas, oli oikein mukava kävelysää. Ostamassamme kartassa ei näkynyt ihan kaikkia katuja mutta kohtuullisen hyvin onnistuimme suunnistamaan. Kyydin olisi täälläkin saanut helposti; tarjolla oli niin tavallisia takseja, mopotakseja kopilla ja ilman (kuvassa) ja polkupyörätakseja. Hotellin lähellä olevat lammet olivat jäässä ja näimme paljon luistelijoita ja kelkkailijoita. Molempia, sekä luistimia että kelkkoja, olisi saanut vuokrata mutta päätimme kuitenkin vain kävellä. Emme nähneet niin paljon mopoja tai polkupyöriä kuin olimme odottaneet mutta lähes kaikki mopot ja melkoinen osa polkupyöristä toimi sähköllä. Taisimme nähdä vain kaksi moottoripyörää, jossa oli bensamoottori. Kävelijöille ja pyöräilijöille oli omat kaistat ja kulkeminen oli turvallista mutta autoja sai todella varoa katua ylittäessä; vaikka kävelijöille paloi vihreä valo, tulivat kääntyvät autot vauhdilla ja soittivat torvea jos olit niiden tiellä. Kaikkialla näytti olevan siistiä ja vessoja oli vähän väliä - kukaan ei kuseksinut nurkkiin.
31.1. Hong Kong - Peking
Kello oli soimassa ennen viittä eikä kumpikaan nukkunut hyvin; oli ehdittävä ensimmäiseen lentokentälle menevään bussiin. Otimme matkalla Mäkkäristä kinkku/juustohampparit että jaksamme sitten odottaa koneessa tarjottavaa aamupalaa. Saapuessamme bussin näyttötaulu mainosti vaihtoehtoisia bussiyhteyksiä ja nähtävyyksiä, nyt mennessä se kertoi, että mantereelta kohti lentokenttää vievä silta on 22 km pitkä ja maailman pisin. Kone lähti vähän myöhässä ja jouduimme ns. jonotuslistalle (katso kuva) ja vielä ihan viime metreillä yksi kone pääsi lähtemään ennen meitä. Pekingin kenttä ei ole kaikin paikoin lämmitetty ja saimme siis heti tuntumaa kylmään. Vaikka laitoimme lisää vaatetta, tuntui ulkoilma järkyttävän raa´alta. Ensimmäistä kertaa olimme kentällä, jossa mentiin junakyydillä noutamaan matkatavaroita. Kentällä hyppäsimme Airport Express -junaan päästäksemme keskustaan. Juna teki omituisen käännöksen ja hetken aikaa mietittiin mihin ollaan menossa kun kuulutuksistakaan ei saanut selvää mutta mukana ollut kompassi pelasti taas tilanteen ja olimme taas kartalla. Myös jäätyämme junasta tarkistimme kompassista, että lähdemme oikeaan suuntaan eli kohti hotellia. Kävellessä tuntui kuin olisi ollut kotosuomessa: ilma oli usvainen, satoi alijäähtynyttä vettä, kadut olivat hyhmäisiä ja liukkaita. Tarvittiin parin kilometrin kävely 15-kiloisen rinkan kanssa ennen kuin Taina lämpeni. Hotelli löytyi kämäseltä kujalta ja lehmänpaskan aromi tuoksahteli niin aulassa kuin huoneessakin. Onneksi saimme huoneen hotellin sisäkäytävältä (vähän niin ruotsinlaivalla ikkunaton B-hytti) sillä hotellissa on vain yhdenkertaiset ikkunat ja kylmä tunki sisälle. Ulko-ovetkin ovat kuin Thaimaassa: lasiset ja parin sentin ilmaraot joka puolella. No kaikki näyttävätkin kulkevan toppatakit päällä. Ilmalämpöpumpulla kesti sellaiset 7 tuntia saada huone edes kohtuullisen lämpimäksi. Kuten kuvasta näkyy, on Jussilla selvästi vierotusoireita Thaimaan lämmöstä. Kävimme syömässä läheisessä ravintolassa, jossa ei puhuttu sanaakaan englantia. Onnistuimme kuvan perusteella tilamaan itsellemme hyvät sapuskat, jotka tuotiin kuumassa padassa, jossa ruoka pysyi kuumana ruokailun ajan. Hintatasosta emme vielä osaa sanoa mitään mutta nämä pöperöt maksoivat 40 yania eli n. 5 euroa yhteensä. Onnistuimme illalla pääsemään nettiin mutta blogia emme nähtävästi pääse päivittämään, sivusto ilmoittaa Not available - epäilemme että Kiinan sensuurilla taitaa olla sormensa pelissä. Iltauutisissa kerrottiin, että Pekingin ilmanlaatu on poikkeuksellisen huonoa ja että monimiljonääri myy purkitettua puhdasta ilmaa 80 sentillä.
30.1. Hong Kong
Harkittuamme eri vaihtoehtoja, valitsimme Mäkkärin aamiaisen, joka oli oikein kattava hintaansa nähden - n. 4,6 euroa meiltä molemmilta. Muutenkin Mäkkärin hinnat ovat täällä selvästi halvempia kuin Suomessa; Big Mac -aterian saa n. 2,1 eurolla ja kinkku / juustohampurilaisen n. 80 sentillä. Ilma tuntui viileältä Thaimaan jälkeen ja lähdimme hotellilta fleecet päällä mutta kohta ne piti riisua, sillä aurinko paistoi lämpimästi. Kävelimme kohti rantaa ja matkalla pääsimme osallistumaan koululaisten turisteille tekemään kyselyyn - kahdesti. Rannassa olisimme ottaneet kuvan samasta paikasta kuin viimeksi mutta tolppa, jonka päältä kuva oli otettu, oli poistettu. Matkaa rantaan kertyi reilu 3 kilometriä ja jalat pyysivät pientä lepoa paluumatkalla. Poikkesimme Mäkkärissä kahvilla / teellä ja oli hauska huomata, ettei hongkongilaisten ikäihmistenkään suut ole tuohesta tehty - asiakkaina oli hyvinkin iäkkäitä henkilöitä. Ja poikkeuksena esim. Suomeen verrattuna, suurin osa myyjistä oli keski-ikäisiä. Poikkesimme myös katsomaan edellisen reissun hotellia sekä sitä vastapäätä olevaa ruokapaikkaa, jossa söimme silloin ja törmäsimme raflan ovella sen iäkkääseen omistajaan. Tuntui ikälopulta jo 5 vuotta sitten mutta siinä hän vain keikkui. Tytär piti ravintolaa nyt mutta pappa poikkesi ilmeisesti päivittäin tarkistamaan tilanteen. Pidimme hotellilla parin tunnin levon ennen iltakävelyä Night Marketille. Päivän aikana tuli tallusteltua kymmenkunta kilometriä. Hong Kongissa lähes kaikki isot bussit ovat kaksikerroksia ja yksikerroksiset taas minibusseja. Käveleminen on täällä mukavaa, vaikka ihmisiä on paljon ja vanhuksia rollaattoreineen melkein riesaksi asti, kun kukaan ei tyrkytä mitään. Kultaa, kelloja ja jadekoruja myydään kymmenissä ja taas kymmenissä kaupoissa; lähes joka ikkunassa on isohko kultainen kaulakoru aiheena possu, jonka nisistä riippui pikkupossuja -kuka sellaisen haluaa roikkuvan kaulassaan??
29.1. Bangkok - Hong Kong
Viimeinen herätys Thaimaassa ja voimme molemmat handu pumpulla sanoa, että aika suorastaan sujahti ja kaipaamme jo nyt tätä lämpöä ja hintatasoa. Tänään on tasan puoli vuotta ekaan vapaan jälkeiseen työpäivään ja asian positiivinen puoli on se, että töissä ollessa on arjet ja sunnuntait ja lomat - ko rytmi vähän hidastaa ajankulua. Oikein puistatti kun täytyi laittaa sukat ja umpikengät jalkaan mutta minkäs mahdoit. Onneksi City Linessa on ilmastointi, niin ettei hiki ehtinyt tulla. Kävimme aamupalalla Subissa jossa nautintoamme vähensi heppu, joka Skypetti tosi kovaan ääneen vartin verran. Reilun parin tunnin lento Hong Kongiin meni niin nopeasti, että syksyllä Suomessa katsomatta jäänyt Bourne Legacy jäi kesken; se on ihan pakko vuokrata ja katsoa kotona loppuun. Hong Kongin kentällä oli aivan erinomaisen avuliaat turistioppaat: kertoivat millä bussilla pääsemme hotellille, missä pitää jäädä pois, antoivat kaupungin kartan ja kun hotelli ei näkynyt siinä tulostivat vielä lisäarkin ettemme varmasti pääse eksymään. Lisäksi kertoivat, että kannattaa ostaa meno-paluulippu koska se on halvempi ja näyttivät kartasta mistä pääsemme nousemaan paluubussiin. Muutama päivä sitten varattu hotelli oli valittu ensisijaisesti hinnan ja sitten sijainnin perusteella - oli hauska yhteensattuma, että osoite sattui olemaan Tai Nan Street (vrt Kata Beach). Huoneemme oli pieni mutta silti siellä oli 3 vuodetta. Pohdimme hetken pienentäisimmekö kulujamme alivuokralaisella - väsyneenä saa mitä ihmeellisimpiä ajatuksia päähänsä. Kävimme lyhyellä iltakävelyllä, jolla näimme mm. isoja kaloja.
11.2. Shanghai
Tänään oli vuorossa etsiä suorin reitti lähimmälle metroasemalle ja kaupunginmuseoon tutustuminen. Metroasema löytyi kohtuullisen helposti ja lippukoneista löytyi englanninkielinen valikko, joten kokeilimme lipun ostamista. Se oli helppoa ja kyyti halpaa: matkaa lentokentälle on kuulemma n 30 km ja lippu maksoi 6 yania per nenä eli n 75 centtiä. Matkallemme oli paikallinen tori, jossa myytiin kaikenlaisia kaloja, käärmeitä ja sammakoita yms muuta erikoista ja osuimme paikalle juuri kun moottoripyöräpoliisi tuli selvittämään auton ja perävaunullisen polkupyörän kolaria. Poliisi otti kuvia ja kolarin selvittely sujui ilman suurempia tunteenpurkauksia. Museokin löytyi mutta valitettavasti sinne oli niin pitkä jono, että jaksaneet jäädä jonottamaan. Ohitimme myös pari hyvin länsimaalaista ilmiötä (kuitenkin kiinalaisin maustein): Wi-Fi -mahdollisuuden = puhelinkoppi ja pizzeria - pizzalähetit ajavat sähkökäyttöisillä polkupyörillä. Kävelykatu, The Bund ja markkinat olivat edelleen mustanaan väkeä, joten vähän ahdisti liikkua siellä. Markkinoiden lähelle oli tullut ruokakauppiaita kadulle ja parilla oli myynnissä kokonaisina paistettuja munia, joissa oli poikanen sisällä - haju ei ollut miellyttävä.
10.2. Shanghai
Ensimmäinen hotelli Kiinassa, jonka huonehintaan kuuluu aamupala. Innokkaina lähdimme heti klo 8 kohti aamiaishuonetta ja odotimme mielenkiinnolla mitä kuului luvattuun mannermaiseen aamiaiseen. Silmissä vilkkuivat munat ja paahtoleivät yms ja tietenkin vähän petyimme kun saimme haaleaa, suolatonta riisivelliä, pari raa´an näköistä sämpylänoloista juttua ja yhden keitetyn kananmunan per nenä. Enemmän kiinalainen kuin mannermainen aamupala mutta ei pidä valittaa. Katsoimme aamu-uutiset (kiinaksi) ja näimme kuinka jo yöllä alkoi paikkojen siivous. Kaduilla oli roskaa ilotulitteista yms niin paljon, että keräsivät sitä hakuormaajalla. Klo 10 lähdimme kävelylle ja ajattelimme, että onkohan mikään paikka auki näin uudenvuoden päivänä ja olemmeko yksin liikkeellä. Poikkesimme ensin markkinoille ja iloksemme totesimme paikan olevan auki ja saimme ostettu tuliaisia ja Jussi osti itselleen kellon. Markkinoilla oli melkoisesti väkeä ja päätimme käydä joku toinen päivä uudelleen, että mahdumme kävelemään ja näemme paremmin. Mutta The Bundilla sitä vasta väkeä olikin, samoin kävelykadulla - on ilmeisesti Se Juttu Shanghaissa uuden vuoden päivänä. Tuntui että ainakin miljoona kiinalaista oli liikenteessä Shanghain 17 miljoonasta asukkaasta. Näimme vain kourallisen turisteja. Poikkesimme myös avoinna olleeseen kirkkoon - luultavasti anglikaaninen - mutta emme jaksaneet odottaa kirkonmenojen alkua. Lähtiessämme pappi toivotti meille hyvää uutta vuotta.
9.2. Shanghai
Eilen illalla nautitun runsaan illallisen vuoksi riitti aamulla pelkkä banaani aamupalaksi. Kun olimme puolilta päivin lähdössä kohti uutta hotellia, tuli norjalainen pariskunta vastaan ja kertoivat, että ovat juuri lähdössä lentokentälle mutta mitä todennäköisimmin joutuvat vaihtamaan New Yorkin lentonsa Chigagoon tms. Säätiedotus on luvannut New Yorkiin lumimyrskyä ja jo nyt on ilmoitettu tuhansista perutuista lennoista. Matka uudelle hotellille oli helppo koska matkaa oli ehkä 3 km ja keli oli kuiva ja kohtuullisen lämmin. Siirryimme selvästi pois turistialueelta: ei hotelleja, ei hienoja kauppoja vaan pääosin asuintaloja. Päästyämme hotellille, kävimme läheisessä kaupassa tarkastamassa valikoiman ja hintatason. Heti aulassa oli paljon ihania herkkuja mutta vastustimme kiusauksen. Joka puolella on kauppoja ja ravintoloita suljettu kiinalaisen uuden vuoden takia (tänään on aatto). Kaupan vieressä onneksi oli yksi ravintola auki ja saimme ruokaa: possu oli hyvää mutta nuudelit eivät niinkään. Ruokailun kuitenkin pilasi se, että moni poltti tupakkaa. Tässä hotellissa on ilmainen netti, huoneessa yhteys ei toiminut, joten kokeilimme aulassa. Ehdimme jo epäillä, että koneessa on jotain vikaa mutta tunnelma nousi kattoon aulassa kun jälleen pääsimme netin ihmeelliseen maailmaan. Ja kun yhteys oli saatu aulassa, onnistui se sen jälkeen myös huoneessa. Taina ei tietenkään jaksanut valvoa, että olisimme nähneet ilotulitukset mutta valtavan paukkeen kuulimme hotellihuoneeseenkin. Se oli niin kova, että Taina heräsi vähän ennen puolta yötä siihen, vaikka oli syvässä unessa ja korvatulpat korvissa.
8.2. Shanghai
Koska emme eilen päässeet nettiin, oli tänään yritettävä uudelleen ja jätettävä sovittu yhteiskäynti museossa väliin. Yritimme taas Apple Storen yhteyttä mutta koneemme ei suostunut yhdistämään. Burger Kingin ilmaiseen nettiin se olisi mennyt kuten eilen Mäkkärin mutta olisi pitänyt olla kiinalainen kännykkänumero että yhteys olisi muodostunut. Onneksemme yksi Applen työntekijä, joka muuten puhui todella hyvää englantia, armahti meitä ja aukaisi yhden heidän koneensa ja pääsimme lukemaan sähköpostin ja tarkistamaan uuden hotellin tarkan sijainnin huomista siirtymistä varten. Kävimme haukkaamassa pienen suolaisen ja pötköttelimme hotellille kunnes oli aika lähteä yhteiselle päätösillalliselle. Skotilla oli synttärit ja ryhmän vetäjä Andy oli ostanut kakun, jossa oli todella paljon kermantyyppistä päällä, ainakin 5 senttiä. Ruoka oli taas Jussin mielestä hyvää, Tainalle oli vähemmän vaihtoehtoja mutta näytti siltä, että nyt muutkin olivat käyneet syömässä sillä ruoka riitti vähän paremmin kuin edellisellä yhteisruoalla ja kun oli vielä kakku, niin maha oli täynnä. Ruokailun jälkeen lähdimme katsomaan kiinalaista akrobaattishowta, joka oli viimeinen yhteisjuttu. Show oli ihan ok mutta alkupään esiintyjät olivat nuoria ja virheitä sattui - jäi maku että meidät vietiin ilmaiseen esitykseen, jossa nuoret akrobaatit pääsevät harjoittelemaan esiintymistä. Onneksi viimeinen numero pelasti tilanteen. Se oli Kuolemanpallo, jossa ajetaan moottoripyörällä. Ensin näytti, että eihän tämä mitään, onhan tätä nähty Suomessakin mutta kun moottoripyörä toisen jälkeen meni sisään, alkoi homma näyttää mielenkiintoiselta. Lopulta pienessä pallossa ajoi 5 moottoripyörää ensin ympyrää ja sitten sikin sokin - vaikuttavaa! Sanoimme hotellilla heippa kaikille ja kun muut lähtivät vielä juhlimaan skotin synttäreitä parilla oluella, me kävimme ottamassa kuvia The Bundilta (= iso rantakatu joen varrella). Tänään satoi taas lunta ja Andy sanoi, ettei muista nähneensä yhtenä talvena näin paljon lunta. Luimme uutisista, että on kylmin talvi Kiinassa 40 vuoteen - että silleen...
7.2. Suzhou - Shanghai
Aamulla satoi vettä, joten emme lähteneet suunnittelemallemme lenkille vaan Taina kävi läpi kaikki parina edellisenä päivänä otetut kuvat, poisti tarpeettomat ja nimesi loput. Puolilta päivin lähdimme bussilla kohti Shanghaita. Otimme hotellilta kyytiin toisen ryhmän kun eivät saaneet taksia ja veimme heidät juna-asemalle. Alkumatka meni hyvin mutta Shanghain päässä oli jo melkoinen ruuhka. Bussikuskilla oli sikatörkeä: likasi Jussin rinkan, pudotti meidät parin sadan metrin päähän hotellista ja jätti Jussin oven väliin kun Jussi meni etsimään käsinettään. Vanhempi rouva huomasi hotellissa, että hänen reppunsa jäi bussiin, joten bussikuski joutui palaamaan - ihan oikein sille. Muut lähtivät myöhemmin illalla yhdessä syömään ja jokiristeilylle (jossa oli kuulemma ollut sikakylmää) mutta Taina ei jaksanut odottaa niin pitkään vaan lähdimme heti syömään. Vesisade oli muuttumassa lumisateeksi eikä ollut kovin kiva lähteä liikkeelle mutta hotellissamme ei ollut ilmaista nettiä, niin oli pakko. Yritimme kaikista paikoista mitä Andy suositteli: Apple Store, kauppakeskus, Mäkkäri ja uudelleen Apple Store mutta emme onnistuneet. Huomenna uusi yritys. Illan mittaan tuuli ja lumisade voimistuivat ja olimme tyytyväisiä ettemme lähteneet risteilylle. Muutenkin täällä on joka paikassa kylmä, niin kaupoissa kuin ravintoloissakin; ovet ovat auki tai vain sellaiset läpyskät edessä ja useimmiten ei mitään lämmitystä. Odotamme kovasti että pääsemme taas vähän lämpimämpään.
5.-6.2. Xi´an - Suzhou
Aamulla kävimme yhdellä maailman parhaiten säilyneistä kaupunginmuureista. Muurin pituus on n. 14 km ja sen olisi kevyesti ajanut ympäri vuokrattavalla polkupyörällä, joka on varmasti suosittu juttu kesäaikaan. Pidimme 40 yanin (n 5 e) pääsyhintaa muurilla kävelystä vähän kovana mutta sinänsä muuri oli vaikuttava. Muurin juurella oli paikallinen tori, joka valitettavasti ehti loppua ennen kuin pääsimme alas. Lähdimme puolilta päivin bussilla 30 km päähän katsomaan Terrakottasotilaita. Ennen museoon tutustumista söimme lounaan paikallisen maanviljelijän luona, missä oli taas yhtä kylmä kuin ulkona. Matkalla näimme kaukaa Kiinan ensimmäisen keisarin haudan, joka on edelleen avaamatta. Hän oli se heppu, joka teetti Terrakottasotilaat. Valitettavasti ne tuhottiin jo n 100 vuotta tekemisensä jälkeen. Terrakottasotilaat löydettiin uudelleen v 1974 ja kesti 5 vuotta ennen kuin muutama niistä saatiin kasaan, niin palasina ne ovat. Uusin teknologia on todistanut, että jokaisella sotilaalla on uniikit kasvot. Haudan ja Terrakottasotilaiden välillä on 1,5 km ja muutenkin alue on valtava ja se on otettu museon haltuun ja siitä syystä osa maanviljeijöistä on joutunut luopumaan ammatistaan ja laittavat nyt turisteille ruokaa tai vastaavaa. Suurin osa sotilaista on vielä kaivamatta esiin, sillä kiinalaiset odottavat uutta tekniikkaa, jolla terrakottasotilaiden värit yms saadaan säilytettyä. Retken ehdottamasti tähän mennessä mieleenpainuvin liikkumismuoto oli yöjuna Xi´anista Suzhouhun, matkaa oli 1400 km ja se kesti n 16 tuntia. Nukuimme vaunussa, jossa oli 6 sängyn "loosit" ja looseja taisi olla kymmenen - ei mitään verhoja tms mutta valot sammuivat klo 22 ja samalla tuli hiljaisuus, joten nukuimme kohtuullisen hyvin. Samassa loosissa matkustivat kanssamme chileläiset Constanza ja Pablo, joita kiinnosti kovasti suomen kieli. Sekä rautatieaseman että junan vessa olivat melko järkkyjä mutta olemme taas kokemusta rikkaampia. Olimme hotellilla vasta klo 13, pidimme tunnin levon ja sen jälkeen lähdimme syömään läheiseen ravintolaan. Saimme maistella erilaisia makuja, valitettavasti annokset olivat liian pieniä 15 hengen jaettavaksi, että aina joku jäi ilman. Suzhoun nähtävyydet ovat pääosin puutarhoja ja ruokailun jälkeen oli vuorossa niistä merkittävin eli Master of Nets Garden. Tästä nähtävyydestä emme mielestämme kostuneet mitään: kylmiä huoneita ja lampi jonka ympärillä oli kivipuutarha. Kesällä olisi varmasti ollut jotain näkemistä. Läheinen leipomo oli kiinni tulevan kiinalaisen uudenvuoden takia, joten aamupalan etsiminen oli työn takana; saimme pari banaania ja jotkut sämpylät, onneksi lähdemme huomenna kohti Shanghaita jossa on enemmän valikoimaa.
4.2. Peking - Xi´an
Eilinen ainakin tuhannan portaan kiipeäminen ja laskeutuminen tuntui molemmilla pohkeissa vaikka olemme kävelleet kiitettävästi. Tänään oli ohjelmassa Tiananmenin aukio ja Kielletty kaupunki ja koska ne olivat melko lähellä hotelliamme menimme paikallisbussilla pari pysäkinväliä. Tianinmenin aukio on yksi maailman suurimmista aukioista, johon mahtuu n puoli miljoonaa ihmistä mutta silti se luodaan lumesta käsivoimin. Aukion keskellä oli Maon mausoleumi, johon pääsee tutustumaan vain harvoin. Kuulemma Mao makaa siellä kristalliarkussa mutta esim oppaamme ei ole häntä koskaan nähnyt. Aukion toisesta päästä alkaa Kielletty kaupunki, joka kattaa 74 hehtaaria. Portteja ja pihoja oli monta ja jokaisesta oli tarina kerrottavana, joten olimme vasta puolessa välissä kun varattu aika oli käytetty emmekä ehtineet vierailla varsinaisissa asumistiloissa koska halusimme syödä ennen lentokentälle lähtöä. Vähän erikoista oli, että suurin osa rakennuksista oli puuta, sillä luulisi että kun ne ovat pari kertaa palaneet, olisi järkevää rakentaa uudet kivestä. Tänäänkin ilma oli aurinkoinen, mutta hyytävän kylmä, joten onnittelimme itseämme kerrospukeutumisesta sekä tuulenpitävistä päälivaatteista kun osa hytisi liian heppoisissa vaatteissa. Kävelimme takaisin hotellille ja olimme tyytyväisiä että tässä hotellissa lämmitys toimi erinomaisesti. Matka kentälle, varsinainen lento sekä matka hotellille meni hyvin mutta olimme vasta yhdeksän aikaan perillä. Hotelli ei ollut kovin tasokas mutta kohtuullisen lämmin.
3.2. Peking
Eilen hankkimmme munamakkarasämpylät maistuivat yllättävän hyvältä kahvin ja teen kanssa. Lähtö kohti Kiinan muuria oli sovittu kahdeksaksi mutta kun pääsimme alas, oli osa vasta nauttimassa läheisestä leipomosta hakemaansa aamupalaa, joten lähdimme parikymmentä minuuttia sovitusta. Jussin Hong Kongissa katsoma säätiedotus piti valitettavasti paikkansa ja tänään satoi lunta ja näkyvyys oli heikko. Matka kesti pari tuntia ja toivoimme sateen menevän ohi mutta turhaan. Kun pääsimme perille, oli parkkipaikan auraus menossa: 4 paikallista työntelivät lunta harjanvarteen kiinnitetyllä vanerinpalalla mutta näytti toimivan. Osa osti liput köysirataan mutta me päätimme reippailla. Alku meni hyvin mutta jo puolessa välissä Taina puuskutti niin, että Jussi ajatteli, että kohta käy niin kuin hiihdossa että norjalaiset menevät ohi. Hiki vain valui pitkin otsaa mutta Taina punnersi huipulle ennen norjalaisia. Saavuimme tornille 10, kävelimme tornille 14, jonne köysirata tuli, sitten takaisinpäin aina tornille 7 ja sitten alas. Rehellisesti täytyy sanoa, että harmitti todella kun näkyvyys oli surkea - emme nähneet kovin pitkälle emmekä saaneet kuvia. Muurilla kävellessä sai vähän varoa askeliaan lumen takia mutta näimme monta miestä harjaamassa lunta pois niin muurilta kuin rappusista. Kaikki muut nukkuivat paluumatkalla paitsi me ja eläkeläisnainen; Jussi tosin väitti, että Taina ja vanhempi nainen torkkuivat mutta emme kumpikaan myönnä. Osa lähti vielä illalla katsomaan Kung Fu showta mutta me jätimme väliin.
2.2. Peking
Henkilökunta olisi tuonut aamupalan huoneeseen mutta halusimme mennä alas, että saisimme edes osan aamiaisesta lämpimänä eli itse paistamamme munat. Yllätykseksemme olivat jo lämmittäneet huonetta etukäteen, joten kaikki oli kohtuullisen hyvin. Herrasmiehenä Jussi otti Tainalta ylimääräistä painoa omaan rinkkaansa ennen kuin lähdimme kävelemään kohti China Express -tapaamishotellia. Lähdimme taittamaan 5 kilometrin matkaa yhden pysähdyksen taktiikalla ja se piti: pysähdyimme kerran nauttimaan kahvia ja teetä edullisimmassa paikassa eli Mäkkärissä. Istumapaikkaa sai etsiä hetken sillä ruokailijoiden lisäksi paikkoja varasivat nukkujat - täällä on ihan ihme meininki, että nuoret nukkuvat keskellä päivää Mäkkärissä - mikseivät nuku kotona? Tänäänkin oli kuulas, aurinkoinen ilma mutta koska ei tuullut kuten eilen, niin Tainalle tuli matkalla kuuma. Matkalla meille tuli juttelemaan "opiskelija", joka olisi mielellään jutellut kanssamme teekupposen ääressä. Onneksi meitä oli varoitettu, että heidän mukaansa ei kannata lähteä, sillä teelle tulee hintaa pari sataa amerikan dollaria. Illalla oli kokoontuminen ja meitä oli täysi ryhmä eli 15 henkeä, joista 7 on norjalaisia (3 eri ryhmää), 2 Chilestä, 2 USAsta, 1 Kanadasta, 1 Skotlannista ja me Suomesta sekä tietenkin kiinalainen vetäjämme Andy. Suurin osa on nuoria, 3 on kolmekymppisiä, me ja pari eläkeläistä - naisia 7 ja miehiä 8 eli oikea sekaryhmä. Kävimme läheisessä kauppakeskuksessa ja omituista oli myyjien määrä; niitä oli joka hyllyn päässä ilmeisesti auttamassa ostajia. Saimme kohtuuhintaan aamupalasämpylät, banaanit ja mehut - n. 26 yania.
1.2. Peking
Aamupalalle piti mennä ulkokautta ja aamiaishuoneessa oli yhtä lämmintä kuin ulkona eli kylmää - samat lasiovet kuin hotellinkin puolella eikä lämmitystä ennen kuin pyysimme. Kuitenkin erikoisinta oli, että luvattua aamiaisbuffetia ei ollut valmiina vaan se tehtiin odottaessamme ja jouduimme itse paistamaan haluamme munat. Tänään paistoi aurinko ja ilma oli kirkas, oli oikein mukava kävelysää. Ostamassamme kartassa ei näkynyt ihan kaikkia katuja mutta kohtuullisen hyvin onnistuimme suunnistamaan. Kyydin olisi täälläkin saanut helposti; tarjolla oli niin tavallisia takseja, mopotakseja kopilla ja ilman (kuvassa) ja polkupyörätakseja. Hotellin lähellä olevat lammet olivat jäässä ja näimme paljon luistelijoita ja kelkkailijoita. Molempia, sekä luistimia että kelkkoja, olisi saanut vuokrata mutta päätimme kuitenkin vain kävellä. Emme nähneet niin paljon mopoja tai polkupyöriä kuin olimme odottaneet mutta lähes kaikki mopot ja melkoinen osa polkupyöristä toimi sähköllä. Taisimme nähdä vain kaksi moottoripyörää, jossa oli bensamoottori. Kävelijöille ja pyöräilijöille oli omat kaistat ja kulkeminen oli turvallista mutta autoja sai todella varoa katua ylittäessä; vaikka kävelijöille paloi vihreä valo, tulivat kääntyvät autot vauhdilla ja soittivat torvea jos olit niiden tiellä. Kaikkialla näytti olevan siistiä ja vessoja oli vähän väliä - kukaan ei kuseksinut nurkkiin.
31.1. Hong Kong - Peking
Kello oli soimassa ennen viittä eikä kumpikaan nukkunut hyvin; oli ehdittävä ensimmäiseen lentokentälle menevään bussiin. Otimme matkalla Mäkkäristä kinkku/juustohampparit että jaksamme sitten odottaa koneessa tarjottavaa aamupalaa. Saapuessamme bussin näyttötaulu mainosti vaihtoehtoisia bussiyhteyksiä ja nähtävyyksiä, nyt mennessä se kertoi, että mantereelta kohti lentokenttää vievä silta on 22 km pitkä ja maailman pisin. Kone lähti vähän myöhässä ja jouduimme ns. jonotuslistalle (katso kuva) ja vielä ihan viime metreillä yksi kone pääsi lähtemään ennen meitä. Pekingin kenttä ei ole kaikin paikoin lämmitetty ja saimme siis heti tuntumaa kylmään. Vaikka laitoimme lisää vaatetta, tuntui ulkoilma järkyttävän raa´alta. Ensimmäistä kertaa olimme kentällä, jossa mentiin junakyydillä noutamaan matkatavaroita. Kentällä hyppäsimme Airport Express -junaan päästäksemme keskustaan. Juna teki omituisen käännöksen ja hetken aikaa mietittiin mihin ollaan menossa kun kuulutuksistakaan ei saanut selvää mutta mukana ollut kompassi pelasti taas tilanteen ja olimme taas kartalla. Myös jäätyämme junasta tarkistimme kompassista, että lähdemme oikeaan suuntaan eli kohti hotellia. Kävellessä tuntui kuin olisi ollut kotosuomessa: ilma oli usvainen, satoi alijäähtynyttä vettä, kadut olivat hyhmäisiä ja liukkaita. Tarvittiin parin kilometrin kävely 15-kiloisen rinkan kanssa ennen kuin Taina lämpeni. Hotelli löytyi kämäseltä kujalta ja lehmänpaskan aromi tuoksahteli niin aulassa kuin huoneessakin. Onneksi saimme huoneen hotellin sisäkäytävältä (vähän niin ruotsinlaivalla ikkunaton B-hytti) sillä hotellissa on vain yhdenkertaiset ikkunat ja kylmä tunki sisälle. Ulko-ovetkin ovat kuin Thaimaassa: lasiset ja parin sentin ilmaraot joka puolella. No kaikki näyttävätkin kulkevan toppatakit päällä. Ilmalämpöpumpulla kesti sellaiset 7 tuntia saada huone edes kohtuullisen lämpimäksi. Kuten kuvasta näkyy, on Jussilla selvästi vierotusoireita Thaimaan lämmöstä. Kävimme syömässä läheisessä ravintolassa, jossa ei puhuttu sanaakaan englantia. Onnistuimme kuvan perusteella tilamaan itsellemme hyvät sapuskat, jotka tuotiin kuumassa padassa, jossa ruoka pysyi kuumana ruokailun ajan. Hintatasosta emme vielä osaa sanoa mitään mutta nämä pöperöt maksoivat 40 yania eli n. 5 euroa yhteensä. Onnistuimme illalla pääsemään nettiin mutta blogia emme nähtävästi pääse päivittämään, sivusto ilmoittaa Not available - epäilemme että Kiinan sensuurilla taitaa olla sormensa pelissä. Iltauutisissa kerrottiin, että Pekingin ilmanlaatu on poikkeuksellisen huonoa ja että monimiljonääri myy purkitettua puhdasta ilmaa 80 sentillä.
30.1. Hong Kong
Harkittuamme eri vaihtoehtoja, valitsimme Mäkkärin aamiaisen, joka oli oikein kattava hintaansa nähden - n. 4,6 euroa meiltä molemmilta. Muutenkin Mäkkärin hinnat ovat täällä selvästi halvempia kuin Suomessa; Big Mac -aterian saa n. 2,1 eurolla ja kinkku / juustohampurilaisen n. 80 sentillä. Ilma tuntui viileältä Thaimaan jälkeen ja lähdimme hotellilta fleecet päällä mutta kohta ne piti riisua, sillä aurinko paistoi lämpimästi. Kävelimme kohti rantaa ja matkalla pääsimme osallistumaan koululaisten turisteille tekemään kyselyyn - kahdesti. Rannassa olisimme ottaneet kuvan samasta paikasta kuin viimeksi mutta tolppa, jonka päältä kuva oli otettu, oli poistettu. Matkaa rantaan kertyi reilu 3 kilometriä ja jalat pyysivät pientä lepoa paluumatkalla. Poikkesimme Mäkkärissä kahvilla / teellä ja oli hauska huomata, ettei hongkongilaisten ikäihmistenkään suut ole tuohesta tehty - asiakkaina oli hyvinkin iäkkäitä henkilöitä. Ja poikkeuksena esim. Suomeen verrattuna, suurin osa myyjistä oli keski-ikäisiä. Poikkesimme myös katsomaan edellisen reissun hotellia sekä sitä vastapäätä olevaa ruokapaikkaa, jossa söimme silloin ja törmäsimme raflan ovella sen iäkkääseen omistajaan. Tuntui ikälopulta jo 5 vuotta sitten mutta siinä hän vain keikkui. Tytär piti ravintolaa nyt mutta pappa poikkesi ilmeisesti päivittäin tarkistamaan tilanteen. Pidimme hotellilla parin tunnin levon ennen iltakävelyä Night Marketille. Päivän aikana tuli tallusteltua kymmenkunta kilometriä. Hong Kongissa lähes kaikki isot bussit ovat kaksikerroksia ja yksikerroksiset taas minibusseja. Käveleminen on täällä mukavaa, vaikka ihmisiä on paljon ja vanhuksia rollaattoreineen melkein riesaksi asti, kun kukaan ei tyrkytä mitään. Kultaa, kelloja ja jadekoruja myydään kymmenissä ja taas kymmenissä kaupoissa; lähes joka ikkunassa on isohko kultainen kaulakoru aiheena possu, jonka nisistä riippui pikkupossuja -kuka sellaisen haluaa roikkuvan kaulassaan??
29.1. Bangkok - Hong Kong
Viimeinen herätys Thaimaassa ja voimme molemmat handu pumpulla sanoa, että aika suorastaan sujahti ja kaipaamme jo nyt tätä lämpöä ja hintatasoa. Tänään on tasan puoli vuotta ekaan vapaan jälkeiseen työpäivään ja asian positiivinen puoli on se, että töissä ollessa on arjet ja sunnuntait ja lomat - ko rytmi vähän hidastaa ajankulua. Oikein puistatti kun täytyi laittaa sukat ja umpikengät jalkaan mutta minkäs mahdoit. Onneksi City Linessa on ilmastointi, niin ettei hiki ehtinyt tulla. Kävimme aamupalalla Subissa jossa nautintoamme vähensi heppu, joka Skypetti tosi kovaan ääneen vartin verran. Reilun parin tunnin lento Hong Kongiin meni niin nopeasti, että syksyllä Suomessa katsomatta jäänyt Bourne Legacy jäi kesken; se on ihan pakko vuokrata ja katsoa kotona loppuun. Hong Kongin kentällä oli aivan erinomaisen avuliaat turistioppaat: kertoivat millä bussilla pääsemme hotellille, missä pitää jäädä pois, antoivat kaupungin kartan ja kun hotelli ei näkynyt siinä tulostivat vielä lisäarkin ettemme varmasti pääse eksymään. Lisäksi kertoivat, että kannattaa ostaa meno-paluulippu koska se on halvempi ja näyttivät kartasta mistä pääsemme nousemaan paluubussiin. Muutama päivä sitten varattu hotelli oli valittu ensisijaisesti hinnan ja sitten sijainnin perusteella - oli hauska yhteensattuma, että osoite sattui olemaan Tai Nan Street (vrt Kata Beach). Huoneemme oli pieni mutta silti siellä oli 3 vuodetta. Pohdimme hetken pienentäisimmekö kulujamme alivuokralaisella - väsyneenä saa mitä ihmeellisimpiä ajatuksia päähänsä. Kävimme lyhyellä iltakävelyllä, jolla näimme mm. isoja kaloja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti